maanantai 28. helmikuuta 2011

Kolme rohkeaa ja Karjaranta documentary


Olipa kerran kauan kauan sitten eräänä synkkänä ja myrskyisenä yönä yksi tehtävä. Tehtävä oli julma, kylmä ja voittamaton. Monet olivat epätoivoisesti yrittäneet tehdä tehtävän, mutta turhaan.  Onnekkaat säästyivät veren jäätymiseltä juuri ja juuri. Epäonnekkaat jäivät sille tielleen, ikuisiksi ajoiksi.

Kerran kaksi rohkeaa käppäräläistä ja yksi urhoollinen korpraalintieltä lähtivät kukistamaan tätä tehtävää. Suojanaan heillä oli pipot ja miekkoinaan kamerat.

Sankarit epätoivoisina yrittivät hyökätä tehtävän kimppuun. Se epäonnistui.
He päättivät lausua tehtävän nimen kolme kertaa peräkkäin, jos se heikentäisi sen ylitsepääsemyyttä. Yksi Vanhimmista oli kertonut tehtävän nimen, Karjaranta documentary.

Kolme urhoollista huusivat yhteen ääneen ”Karjaranta documentary, Karjaranta documentary, Karjaranta documentary!!!!”
Mutta se oli jo liian myöhään, tehtävän kylmät sormet olivat jo kuristuneet näiden uskaliaiden ihmisten kurkuille. He saivat pääsivät pakoon, mutta tehtävän voittaminen oli epäonnistunut.

Mutta kaikki elivät elämänsä onnellisina loppuun asti ja miten Karjaranta documentary- tehtävällä tapahtui, no se onkin sitten jo toinen tarina. Kun sankarit heräsivät he olisivat toivoneet että kaikki olisi ollut vain pelkkää unta.
Sen pituinen se.

7 kommenttia:

  1. hahahah, kiinnostuskiikarit tainnu jäädä karjarantaan. :D näppärän mittanen tarina. ei tää sisällöltään onneks liian vakava ainakaan oo. ihan jees näkökulma, taru sormusten herrasta sais ottaa mallia.

    VastaaPoista
  2. bwahahahha :DD Odotin loppuhuipennusta leipäjonossa. :( Loppu oli siis osaltani pettymys.

    VastaaPoista
  3. Sadun kaltaisuus toimii tässä tekstissä alusta loppuun asti, samoin tekstin tyyli. Karjarannan maisemaa olisi voinut ehkä kuvailla vielä tarkemmin tekstissä.

    VastaaPoista
  4. Sankaritarina, jonka loppu jää hämäränpeittoon. Tahdon jatko-osan! :D

    VastaaPoista
  5. Yksi Vanhimmista, repesin liitoksistani! Tämä oli täydellinen tapa kertoa se painajaistarina, jonka muistosta meistä jokainen yhä herää yöllä omaan huutoonsa. Olit rohkea kirjoittaessasi siitä pahaa-aavistamattomille.

    VastaaPoista
  6. Kaikinpuolin mahtava tarina! :D

    VastaaPoista
  7. Kirjoitat kyllä niin persoonallisia tekstejä että aina odotan mitä olet keksinyt uudesta aiheesta. :) Nauroin ääneen tuolle kohdalle "Karjaranta documentary, Karjaranta documentary, Karjaranta documentary!" Tuli niin mieleen Karjarannassa näppeihin jäätyvä kamera ja tehtävän tuskaisuus..

    VastaaPoista